– sillanrakentaja rationaalisuuden ja inhimillisyyden välille
Me elämme ajassa, jossa tehokkuus, mittarit ja jatkuva päätöksenteon nopeus ovat monen organisaation arkea. Mutta samalla moni aistii, että jokin tässä mallissa on tullut tiensä päähän. Päätöksiä tehdään nopeasti, mutta eivätkö ne usein perustu niihin samoihin oletuksiin kuin ennenkin?
Aalto-yliopistossa lokakuussa 2025 väitellyt Jaakko Korhonen tuo tähän keskusteluun uuden, tärkeän äänen. Hänen väitöskirjansa Aktiivisesti avarakatseinen ajattelu omaksuttujen viitekehysten sisäpuolella ja niiden ulkopuolelle suuntautuen käsittelee ajattelun laatua – ja rohkeutta tarkastella sitä kehystä, josta käsin ylipäätään ajattelemme. Korhosen ydinviesti on yksinkertainen mutta vallankumouksellinen: hyvä ajattelu ei ole vain kykyä päätellä oikein, vaan taipumusta ja tahtoa katsoa toisin.
Tämä ajatus kohtaa kauniisti Aika Ajatella Arvoa -kirjan esittämän kompassiajattelun. Siinä arvoa ei synnytetä vain prosesseilla ja rakenteilla, vaan yhteisessä ajattelussa – ihmisten välillä. Korhosen rationaalinen näkökulma ja kompassin dialoginen filosofia täydentävät toisiaan. Ne muodostavat sillan, joka yhdistää järjen ja merkityksen, analyysin ja inhimillisyyden.
Ajattelu, joka ylittää oman kehyksen
Korhonen erottelee kaksi tapaa ajatella: viitekehyksen sisällä ja sen ulkopuolella.
Sisällä ajattelemme sen perusteella, miten olemme tottuneet hahmottamaan ongelmat – tuttujen käsitteiden, tavoitteiden ja prosessien kautta. Ulkopuolella tapahtuu jotakin muuta: kyseenalaistamme itse ongelman määritelmän. Emme kysy enää miten tämä ratkaistaan, vaan onko tämä ylipäätään oikea kysymys?
Tämä ero on ratkaiseva. Kun ongelma otetaan annettuna, jää helposti huomaamatta, että juuri muotoilu rajaa näkyvät vaihtoehdot. Esimerkiksi yritys voi tavoitella “parempaa tehokkuutta”, vaikka todellinen kysymys voisi olla: luommeko oikeasti arvoa asiakkaalle ja yhteisölle – ja ymmärrämmekö, mitä arvo heille merkitsee?
Aika Ajatella Arvoa -kompassissa tämä liike vastaa Merkityksen ja Rakenteen välistä jännitettä. Ensin pysähdymme kysymään miksi – mikä on yhteinen suunta ja tarkoitus? Sen jälkeen katsomme, miten rakenteemme tukevat tai estävät sitä. Aktiivisesti avarakatseinen ajattelu on tässä liikkeessä välttämätön: se avaa silmät sille, missä oma viitekehyksemme on liian kapea.
Rationaalisuus, joka palvelee inhimillisyyttä
Usein rationaalisuudesta puhutaan kylmänä logiikkana – laskelmointina, joka jättää tunteet syrjään. Korhosen tutkimus osoittaa, että todellinen rationaalisuus on aivan muuta: se on kykyä pysähtyä, kuunnella ja arvioida omaa ajatteluaan. Hän kirjoittaa, että “todellinen haaste ei ole tietoisuus ajattelun tärkeydestä, vaan toimiminen tietoisuudessa”.
Tämä lause voisi olla myös Aika Ajatella Arvoa -ajattelun ytimessä. Energia, kompassin eteläinen suunta, viittaa ihmisten tahtoon ja kykyyn toimia yhdessä. Kun ajattelu muuttuu tietoisemmaksi, myös energia muuttuu: ihmiset kokevat merkitystä, eivät vain painetta.
Aktiivisesti avarakatseinen ajattelu tarjoaa tälle inhimillisyydelle järjellisen perustan. Se tekee näkyväksi, miten tunteet ja todisteet, kokemukset ja argumentit, voivat elää samassa tilassa. Tällainen rationaalisuus ei sammutakaan tunnetta – se antaa sille suuntaa ja arvon.
Arvoa ihmiselle, yritykselle ja yhteiskunnalle
Korhosen ja Aika Ajatella Arvoa -kirjan näkökulmat kietoutuvat yhteen kysymyksessä arvosta:
Kuinka synnytämme jotakin, mikä jää elämään – ihmiselle, organisaatiolle ja yhteiskunnalle?
Aktiivisesti avarakatseinen ajattelu on tässä silta kolmen tason välillä:
- Yksilötasolla se kehittää ajattelun taitoa ja itsereflektion kykyä. Ihminen oppii näkemään, missä hänen omat käsityksensä rajoittavat toimintaa.
- Organisaatiotasolla se rakentaa kulttuuria, jossa erilaiset näkemykset eivät törmää, vaan täydentävät toisiaan. Päätöksistä tulee perustellumpia, ei vain nopeampia.
- Yhteiskunnallisella tasolla se vahvistaa dialogia. Kun ihmiset oppivat kuuntelemaan todisteita ja perusteluja myös vastakkaisista näkemyksistä, yhteinen todellisuus alkaa jälleen rakentua.
Aika Ajatella Arvoa -ajattelussa tätä kutsutaan vaikuttavuudeksi – arvon jäljeksi maailmassa. Korhosen työ antaa tälle jäljelle kognitiivisen ja eettisen perustan. Hän puhuu “uudistavasta kasvusta”, joka syntyy, kun uskallamme tarkastella ajatteluamme myös kehysten ulkopuolelta. Se on sama liike, jota organisaatiot etsivät, kun puhuvat innovaatioista, kulttuurimuutoksesta tai kestävästä johtamisesta.
Johtamisen uusi etiikka
Jos Aika Ajatella Arvoa -kompassi on organisaation moraalinen kartta, aktiivisesti avarakatseinen ajattelu on sen käyttöliittymä.
Johtaja, joka toimii näin, ei kysy vain “mikä päätös on oikea?” vaan myös “mitä oletuksia tämän päätöksen taustalla on?”
Tämä on uudenlaista johtajuutta – sellaista, joka ei tyydy ratkaisemaan ongelmia, vaan haluaa ymmärtää niiden juurisyyt. Se on siirtymää hierarkkisesta ohjauksesta kohti yhteisöllistä johtamisfilosofiaa, jossa vastuu ajattelusta jaetaan.
Kun organisaatiossa uskalletaan pysähtyä yhdessä ajattelemaan, päätöksenteko hidastuu hetkeksi – mutta oppiminen kiihtyy pysyvästi.
Kohti yhteisöllistä ajattelun kulttuuria
Korhonen tutki väitöskirjassaan myös niin sanottua elämänfilosofista luennointia – tiloja, joissa ihmiset voivat käydä sisäistä dialogia ohjatusti ja turvallisesti. Tulokset olivat rohkaisevia: osallistujat kehittivät selvästi kykyään ajatella avarakatseisemmin ja tarkastella omia ajatusmallejaan.
Tämä liittyy suoraan Aika Ajatella Arvoa -kirjan rytmin käsitteeseen. Arvokas ajattelu ei tapahdu sattumalta, vaan se tarvitsee rytmin: säännöllisen pysähtymisen, jossa katsotaan yhdessä suuntaa ja tarkastellaan, miten ajattelemme.
Organisaatio voi luoda tällaisen rytmin monella tavalla. Se voi olla kuukausittainen kompassipalaveri, jossa keskustellaan yhdestä kysymyksestä:
“Mitä oletuksia nyt käytämme – ja mitä jää ehkä näkemättä?”
Tällainen pysähtyminen ei ole ajanhukkaa, vaan uuden arvon siemen.
Ajattelun rohkeus on arvon alku
Korhosen ja Aika Ajatella Arvoa -ajattelun yhteinen oivallus on lopulta hyvin inhimillinen:
“Ajattelu on teko, joka muuttaa todellisuutta – jos uskallamme nähdä oman kehyksemme rajat.”
Yritysten, yhteisöjen ja yhteiskunnan uudistuminen alkaa hetkestä, jossa joku pysähtyy ja kysyy: Mitä jos katsomme tätä toisin?
Aktiivisesti avarakatseinen ajattelu antaa tälle hetkelle metodin.
Aika Ajatella Arvoa -kompassi antaa sille suunnan.
Yhdessä ne tarjoavat mallin, jossa rationaalisuus ja inhimillisyys eivät kilpaile, vaan täydentävät toisiaan – ja jossa arvo ei synny mittareista, vaan ihmisistä, jotka uskaltavat ajatella yhdessä.