Olen Aika Ajatella Arvoa -kirjassani pysähtynyt miettimään, mitä johtaminen oikeastaan tarkoittaa. Onko se sitä, että päätämme mitä tehdään, miten tehdään ja kuka tekee? Vai voisiko se olla jotain enemmän – kysymys siitä, miksi teemme yhdessä?
Oman kompassiajattelun synty liittyi juuri tähän pohdintaan. Yritin hahmottaa mallia, joka auttaisi kokoamaan yhteen monia irrallisia havaintoja työelämästä: yksilön kokemuksen, yhteisön toiminnan, arvon ja vaikuttavuuden sekä tulevaisuuden rakentamisen. Vähitellen hahmottui ajatusmalli, jota kutsun kompassiksi.
Kompassin voima on yhteisessä intressissä – siinä, mikä saa eri rooleissa olevat ihmiset (asiakkaat, omistajat, johtajat ja osaajat) kulkemaan samaan suuntaan. Tämä ei ole pelkkä strategialause, vaan jaettu kokemus siitä, että olemme aidosti samalla asialla.
Kompassin neljä suuntaa auttavat jäsentämään kokonaisuutta:
– Yhteinen intressi näyttää, miksi olemme liikkeellä.
– Rakenne luo puitteet, jotka tekevät arjesta hallittavaa.
– Energia varmistaa, että asiat todella liikkuvat eteenpäin.
– Merkitys antaa syyn jatkaa silloinkin, kun matka tuntuu raskaalta.
Kun nämä neljä suuntaa kytkeytyvät yhteen, organisaatio alkaa hengittää eri tavalla. Johtaminen ei ole enää ylhäältä alas suuntautuvaa ohjausta, vaan dialogia, jossa erilaiset näkökulmat törmäävät ja rikastuttavat toisiaan.
Itse ajattelen, että kompassi ei ole valmis vastaus tai taikaratkaisu. Se on ennemmin kutsu pysähtyä, katsoa ympärille ja kysyä: missä me olemme juuri nyt, ja mihin haluamme yhdessä kulkea? Se ei anna valmista karttaa, mutta se auttaa löytämään suunnan – ja joskus juuri se riittää.
Pohdittavaksi sinulle:
– Jos piirtäisit organisaatiollesi kompassin, mikä olisi sen pohjoinen – se yhteinen intressi, joka yhdistää kaikki?
– Missä suunnassa huomaat tällä hetkellä eniten voimaa – ja missä kaipaisitte lisää huomiota?